A&DO Labrassa Oulun paikallista suunnittelua
Oulun paikallinen näyttely- ja ohjelmakokonaisuus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja ihmisten kanssa. A&DO Labraan valittiin esimerkkejä oululaisesta suunnittelusta vaiheittain. Valinnoissa hyödynnettiin Proto ry:n suunnittelualojen ammattilaisille Oulussa toteuttaman kyselyn tuloksia sekä muotoilukeskus Proton tiloissa järjestetyn A&DO kysyy -ammattilaistyöpajan tuloksia.
Yhden paikallisista esimerkeistä valitsivat Oulun Hintan koulun alakoululaiset yhdessä opettajiensa kanssa. Ensin opettajat esittelivät oppilaille valitsemiaan paikallisia arkkitehteja, muotoilijoita ja heidän työtään. Sen jälkeen oppilaat kävivät äänestämässä omaa suosikkiaan. Äänestykseen osallistui koko koulu 1.–6.-luokkalaisiin. Materiaali ja QR-koodi laitettiin esille koulun jokaiseen kerrokseen. Äänestämässä käytiin luokittain. Äänestys oli tiukka, ja lopulta kärkisija meni oppilaille tutuille rakennuksille.
No 1
Skick-sähköpotkukelkka
Suunnittelu: Pasi Paananen, ajoneuvosuunnittelija
Valmistaja: Arctic Rides Oy
Skick-sähköpotkukelkka on kevytajoneuvo, jota voi käyttää niin talvella kuin kesällä. Skickin huippunopeus on 25 kilometriä tunnissa. Sen käyttö ei vaadi ajokorttia. Lumisella tiellä sähköpotkukelkan takapyörät saa nostettua ylös, ja silloin jalakset toimivat suksina. Paksu etupyörä auttaa, kun liikkuu liukkaalla kelillä.
Arctic Rides Oy:n toimitusjohtaja Markku Laatikainen kutsui Pasi Paanasen pyörän suunnittelijaksi. Hän on KE-LE Design Oy:n perustajajäsen ja teollinen muotoilija. Paananen lähti innolla suunnittelemaan uudenlaista kulkuvälinettä. Hän mietti, millaisia ominaisuuksia kelkalla voisi olla. Pyörien lisäksi haluttiin lisätä talvikäyttöä jalasten avulla. Sähköpotkukelkan koemallin rakentaminen kannusti eteenpäin. Kelkka on yksi vastaus haasteeseen, miten kulkea luontoystävällisesti pohjoisissa kaupungeissa eri vuodenaikoina.
Skick on patentoitu keksintö, yhtiöllä on siis yksinoikeus kelkan valmistamiseen ja myymiseen. Vastaavaa tuotetta ei ole ennen tehty sarjatuotantona. Tavoite on ollut tehdä kestävää suunnittelua. On haluttu, että ulkonäöltään tuote viestii ajattomuutta, nuorekkuutta ja vauhtia. Tukeva rakenne tekee kelkasta turvallisen monen ikäisille.
”Suunnittelutehtävä oli kolmipyöräinen laite, jota voi ajaa myös suksilla. Mittasuhteet ovat sellaiset, että sillä on turvallista liikkua. Suunnittelimme pitkäikäisen tuotteen, jossa on juuri oikea määrä kapinahenkeä” , kertoo ajoneuvosuunnittelija Pasi Paananen.
1.
lsparkstöttingen Skick
Design: Pasi Paananen, Fordonsdesigner
Tillverkare: Arctic Rides Oy
Elsparkstöttingen Skick är ett lätt fordon som kan användas på både vintern och sommaren. Skick har en topphastighet på 25 kilometer i timmen. Körkort krävs inte för att använda den. På snöiga vägar kan bakhjulen på elsparkstöttingen lyftas upp, och då fungerar medarna som skidor. Ett tjockt framhjul hjälper när man rör sig vid halt väglag.
Arctic Rides Oy:s verkställande direktör Markku Laatikainen inbjöd Pasi Paananen att designa hjulet. Han är grundaren av KE-LE Design Oy och industridesigner.
Paananen började ivrigt planera det nya transportmedlet. Han funderade på vilka egenskaper elsparkstöttingen kunde ha. Utöver hjul behövdes medar för att ge bättre vinteranvändning.
Byggandet av en provmodell av elsparkstöttingen sporrade vidare. Elsparkstöttingen är ett svar på utmaningen hur man kan röra sig naturvänligt i nordliga städer under olika årstider.
Skick är en patenterad uppfinning, bolaget har alltså ensamrätt att tillverka och sälja elsparkstöttingen.
Ingen motsvarande produkt har tidigare tillverkats i serieproduktion. Målet har varit att göra hållbar design. Man har velat att produkten till utseendet signalerar tidlöshet, ungdomlighet och fart.
Den stadiga konstruktionen gör elsparkstöttingen säker för användaren nästan oavsett ålder. ”Designuppgiften var en trehjulig anordning som också kan köras med skidor. Dimensionerna är sådana att det är tryggt att röra sig med den. Vi designade en långlivad produkt som i exakt lagom mängd utstrålar fräckhet.”
1.
Skick e-scooter
Design: Pasi Paananen, Vehicle designer
Manufacturer: Arctic Rides Oy
The Skick electric utility scooter is a lightweight vehicle that can be used in both the winter and summer. The top speed of the Skick is 25 kilometres per hour. Using it does not require a driver’s license. On snowy roads, the back wheels of the electric scooter can be raised, and then the runners act as skis. The thick front wheel is helpful when moving on slippery surfaces.
Markku Laatikainen, the CEO of Arctic Rides Oy, invited Pasi Paananen, an industrial designer and founding member of KE-LE Design Oy, to design the scooter.
With great enthusiasm, Paananen set out to design a new type of vehicle. He thought about what kind of features a scooter could have. In addition to wheels, he wanted to increase winter use by incorporating runners. The construction of the test model for the electric scooter encouraged him to proceed with the development. The scooter is one answer to the challenge of how to get about in an environmentally friendly way in northern cities in the different seasons.
Skick is a patented invention, so the company has the exclusive right to the manufacture and marketing of it. A similar product has never been mass-produced before. The goal has been to create a sustainable design. The designers wanted the appearance of the product to communicate timelessness, youthfulness, and speed.
The sturdy build makes the scooter safe for people of all ages. ”The design task was a three-wheeled vehicle that can also be driven on skis. The dimensions are such that it is safe to drive. We designed a durable product with just the right amount of rebellious spirit.”
No 2
Haurun älyjäteastiat
Suunnittelu ja konsepti: Mikko Hauru
Valmistaja: Haurun jäteauto Oy
Vuodesta 1957 toiminut perheyritys Hauru on oululainen kiertotalouden toimija. Yritys on tuonut uudenlaisen digitaalisen tekniikan jätehuoltoon. Yrityksen kehittämät älyjäteastiat tyhjennetään vain tarpeen mukaan. Jäteastiaan on asennettu kämmenen kokoinen laite, joka ilmoittaa, kun astia alkaa olla täynnä. Ilmoituksen kautta liikenne vähenee, kun jäteautot käyvät harvemmin. Lisäksi yrityksellä on käytössä jäteautot, jotka kulkevat vähäpäästöisellä biokaasulla.
Jätehuollon seuranta on mahdollisuus taloyhtiölle. Seurantaa voi käyttää kannustimena. Jos esimerkiksi todetaan, että jäteastiat on tyhjennetty usein puolityhjinä, taloyhtiö säästää kuluissa.
Uudenlaisia jäteastioita on käytössä Oulussa jo isommissa taloyhtiöissä ja yrityksissä. Omakotitaloissa asuvia varten on kehitetty sovellus Smart Waste bin, joka toimii älypuhelimen kautta. Puhelimen avulla asukkaat ilmoittavat jätteen kerääjille, milloin roska-astia alkaa olla täynnä.
”Jätehuolto on tulevaisuuden ala. Jätteiden kierrätys on hyvässä kasvussa, ja ihmiset haluavat osallistua siihen. Oulu on pieni kaupunki, mutta täältä uusi toimintatapa voi levitä isoihin kaupunkeihin.”
Oulu on tunnettu siitä, että siellä on käytössä paljon uudenlaista digitaalista tekniikkaa. Älyjäteastiat sekä niihin liittyvä palvelu ovat yksi esimerkki tästä.
2.
Haurus smarta avfallskärl, designår 2020
Design och utformning: Mikko Hauru
Tillverkare: Haurun jäteauto Oy
Familjeföretaget Hauru i Uleåborg har verkat sedan 1957 och är en aktör inom cirkulär ekonomi.
Företaget har lanserat ny digital teknik inom avfallshantering. De smarta avfallskärl som företaget utvecklat töms endast vid behov. Avfallskärlet är utrustat med en handflatstor anordning som meddelar när kärlet börjar vara fullt. Därigenom minskar trafiken när sopbilarna kör mer sällan. Dessutom använder företaget sopbilar som drivs med utsläppssnål biogas.
Uppföljningen av avfallshanteringen är en möjlighet för husbolaget. Uppföljningen kan ha en sporrande inverkan.
Om det till exempel konstateras att avfallskärlen ofta har tömts halvtomma, kan husbolaget spara in på kostnader.
De nya slags avfallskärlen används redan i större husbolag och företag i Uleåborg. För dem som bor i egnahemshus har företaget utvecklat appen Smart Waste bin, som fungerar via en smarttelefon. Med hjälp av telefonen meddelar invånarna sophämtarna när avfallskärlet börjar bli fullt.
”Avfallshantering är framtidens bransch. Återvinningen av avfall ökar i god takt och människor vill delta i den. Uleåborg är en liten stad, men härifrån kan det nya verksamhetskoncept sprida sig till stora städer.”
Uleåborg är känt för att utnyttja många nya former av digital teknik. Smarta avfallskärl och tillhörande tjänster är ett exempel på detta.
3.
Hauru’s smart waste bins
Design and concept: Mikko Hauru
Manufacturer: Haurun jäteauto Oy
Hauru, a family business operating since 1957, is a circular-economy operator based in Oulu. The company has introduced a new kind of digital technology to waste management. The smart waste bins developed by the company are only emptied when necessary. A device the size of the palm of a hand is installed in the waste container, which notifies when the waste bin begins to fill up. Because of the notification system, unnecessary traffic is reduced, as the refuse trucks will visit less often. In addition, the company uses refuse trucks that run on low-emission biogas.
Waste management monitoring provides a good incentive for a housing cooperative. If, for example, it is discovered that the waste bins are often emptied when only half-full, then the housing cooperative will be able to save on costs.
These new types of waste bins are already in use in Oulu in larger housing cooperatives and commercial enterprises. For people living in single-family houses, the Smart Waste Bin app has been developed, which works via a smartphone. With the help of the phone, the residents inform the waste collectors when the waste bin begins to fill up.
”Waste management is a future industry. Waste recycling is showing excellent growth, and people want to participate in it. Oulu is a small city, but from here a new way of operating can spread to larger cities.”
Oulu is known for using a lot of new digital technology. Smart waste bins and the related services are one example of this.
No 3
Oulun kaupunginteatteri 1972 ja pääkirjasto 1982
Suunnittelu: Marjatta ja Matti Jaatinen
Oulu on pohjoinen kaupunki, jossa arkkitehtuuria eli rakennustaidetta arvostetaan. Täällä sijaitsee maailman pohjoisin arkkitehtuurikoulu. Oulun yliopistossa on voinut opiskella arkkitehtuuria siitä lähtien, kun oppilaitos perustettiin vuonna 1959.
Oulun keskustan suunnittelusta käytiin kilpailu vuonna 1962. Alueelle oli tarkoitus rakentaa useita liike-, hallinto- ja kulttuurirakennuksia. Ensimmäisen palkinnon voittivat arkkitehdit Marjatta ja Matti Jaatinen ehdotuksellaan Saari. Ehdotetuista rakennuksista toteutui kaksi eli Oulun kaupunginteatteri vuonna 1972 sekä pääkirjasto vuonna 1982.
Ne pystytettiin saarelle, joka rakennettiin mereen. Ne edustavat rakennuksina tyyliltään modernismia eli uudenlaista rakennustapaa. Osa ehdotetuista rakennuksista jäi rakentamatta, muun muassa korkea 20-kerroksinen virastotalo.
Marjatta ja Matti Jaatinen valmistuivat arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1955. Samana vuonna he perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston. Toimisto toteutti 30 vuoden aikana hyvin erilaisia töitä: kirkkoja, teattereita, urheilurakennuksia, lastentarhoja, omakotitaloja ja huviloita.
Oletko huomannut Oulun kaupunginteatterin seinässä olevan kiinnostavan taideteoksen? Se on Oulussa syntyneen taidemaalari Marika Mäkelän moniosainen Biomorfoosi-teos vuodelta 2004. Se valettiin betonista suoraan rakennuksen seinään. Teos on niin kutsuttua ”prosenttitaidetta”. Ajatuksena on, että vähintään yksi prosentti rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Tavoite on parantaa näin julkisten tilojen viihtyisyyttä.
3.
Uleåborgs stadsteater 1972 och huvudbiblioteket 1982
Planering: Marjatta och Matti Jaatinen
Uleåborg är en nordlig stad där arkitektur eller byggnadskonst uppskattas. Här finns världens nordligaste arkitekturskola. Vid Uleåborgs universitet har man kunnat studera arkitektur ända sedan läroanstalten grundades 1959.
År 1962 hölls en tävling om planeringen av Uleåborgs centrum. Avsikten var att flera affärs-, förvaltnings- och kulturbyggnader byggs i området. Arkitekterna Marjatta och Matti Jaatinen vann första priset med sitt förslag Saari. Av de föreslagna byggnaderna genomfördes två, dvs. Uleåborgs stadsteater 1972 och huvudbiblioteket 1982. De uppfördes på en ö som byggdes i havet. De representerar som byggnader modernism, dvs. en ny slags byggnadsmetod. En del av de föreslagna byggnaderna byggdes inte, bland annat ett stort ämbetshus med 20 våningar.
Marjatta och Matti Jaatinen utexaminerades som arkitekter vid Tekniska högskola i Helsingfors 1955.
Samma år grundade de en gemensam arkitektbyrå. Under 30 år genomförde byrån en mängd olika arbeten: kyrkor, teatrar, idrottsbyggnader, barnträdgårdar, egnahemshus och villor.
Har du lagt märke till det intressanta konstverk som finns på Uleåborgs stadsteaters vägg? Det flerdelade verket Biomorfoosi skapades av Marika Mäkelä från Uleåborg 2004. Verket gjöts direkt av betong på byggnadens vägg. Verket är så kallad ”procentkonst”. Principen är att minst en procent av byggkostnaderna ska användas till konst. Målet är att på så sätt förbättra trivseln i offentliga rum.
3.
Oulu City Theatre 1972 and the Main Library 1982
Design: Marjatta and Matti Jaatinen
Oulu is a northern city where architecture is highly regarded. The world’s northernmost school of architecture is located there. It has been possible to study architecture at the University of Oulu since the university’s founding in 1959.
In 1962 an architectural competition was held for the design of the city centre of Oulu. Several commercial, administrative and cultural buildings were to be built in the area. Architects Marjatta and Matti Jaatinen won the first prize with their proposal Saari. Two of the proposed buildings were realized, the Oulu City Theatre in 1972 and the Main Library in 1982. They were built on an island infill in the sea. In terms of style, the buildings represent modernism, that is, a new way of building. Some of the proposed buildings were not built, such as a 20-storey office building.
Marjatta and Matti Jaatinen graduated as architects from Helsinki University of Technology in 1955, and that same year founded a joint architectural office. Over a period of 30 years, the office carried out a variety of very different commissions: churches, theatres, sports buildings, kindergartens, single-family houses and summer villas.
Have you noticed the interesting artwork on the wall of the Oulu City Theatre? It is the multi-part artwork Biomorphosis by Oulu-born painter Marika Mäkelä from 2004. It was cast in concrete directly onto the wall of the building. The work was made under the so-called ”percent for art” principle. The idea is that at least one percent of the construction costs of the building will be spent on art. The goal is to improve the comfort of public spaces.
No 4
Pudasjärven hirsikampus, 2016
Suunnittelijat: Pekka Lukkaroinen, Timo Leiviskä, Hannu Tuomela, Kristian Järvi, Kati Kaukonen, Julia Leshkova ja Tea Kemppainen
Tilaaja: Lemminkäinen Talo Oy
Pudasjärven koulukeskus eli hirsikampus edustaa vanhaa rakennustyyliä. Tyyli liittyy pohjoisen pitkään puurakentamisen perinteeseen. Alueen on suunnitellut Lukkaroinen Arkkitehdit -toimisto. Kokonaisuuteen kuluu useita kouluja, ja niihin mahtuu jopa 800 opiskelijaa. Keskus on mahdollisesti maailman suurin hirsistä tehty koulurakennus.
Hirsikampus koostuu neljästä suuresta rakennuksesta. Niistä kukin on koottu hirsimökeistä, joihin jokaiseen mahtuu koululuokka. Mökkien keskellä ovat kattoikkunat, jotka tuovat sisään luonnon valoa. Rakennusten jakaminen pienempiin osiin helpotti rakentamista ja teki rungosta kestävän. Sisääntuloaulaan johtaa v-kirjaimen muotoinen piha, jota rakennukset suojaavat molemmin puolin. Näin sisäpihalle muodostuu tuulelta suojaisa tila.
Kampuksella puu on voimakkaasti esillä, hirsiä on kaikkialla ja pihka tuoksuu. Hirsirakenteet ovat luontoystävällinen materiaali. Hirsiseinät pitävät sisäilman kosteuden hyvänä ja luovat akustiikan, jossa kuuluu hyvin. Kaikkiaan kampukseen on kulunut 8 kilometriä hirttä.
Suomessa on pitkä puurakentamisen perinne. Puu on ennen saatu omasta metsästä. Hirret kaadettiin ja vuoltiin itse, ja talot oli tapana rakentaa yhdessä talkootyönä. Myös Hirsikampuksen materiaali on hankittu läheltä, sillä hirret toimitti paikallinen Kontiotuote Oy.
Huomasitko, kun saavuit, Merimiehen kotimuseon, jota myös kutsutaan Matilan taloksi? Se toimii Oulun vanhimmassa säilyneessä puutalossa, joka on 300 vuotta vanha.
4.
Pudasjärvi timmercampus, 2016
Planering: Pekka Lukkaroinen, Timo Leiviskä, Hannu Tuomela, Kristian Järvi, Kati Kaukonen, Julia Leshkova och Tea Kemppainen
Beställare: Lemminkäinen Talo Oy
Pudasjärvi skolcentrum eller timmercampus representerar en gammal byggnadsstil. Stilen hänför sig till den långa traditionen av träbyggande i norr. Området har planerats av arkitektbyrån Lukkaroinen Arkkitehdit. I helheten ingår flera skolor som inrymmer upp till 800 studerande. Centret är kanske världens största skolbyggnad som byggts i timmer.
Timmercampuset består av fyra stora byggnader. Var och en av dem är sammansatt av timmerstugor, som alla rymmer en skolklass. Mitt i stugorna finns takfönster som ger naturligt ljus. Uppdelningen av byggnaderna i mindre delar underlättade byggandet och gjorde stommen hållbar. Till entréhallen kommer man via en v-formad gård som skyddas av byggnader på båda sidor. Därigenom bildas på innergården ett vindskyddat område.
På campusområdet framträder trä starkt, det finns timmer överallt och det doftar kåda. Timmerkonstruktioner är ett naturvänligt material. Timmerväggarna gör att inomhusluften har en bra fuktighet och skapar en akustik där man hör bra. Sammanlagt har man i campuset använt 8 kilometer timmer.
Finland har långa anor inom av träbyggande. Tidigare fick man virket från den egna skogen.
Man fällde och täljde virket själv, och husen byggdes ofta tillsammans som talkoarbete. Även materialet till timmercampuset har skaffats på nära håll, eftersom timret levererades av det lokala företaget Kontiotuote Oy.
Lade du märke till Sjömannens hemmuseum, som också kallas för Matilas hus? Museet verkar i det äldsta trähuset som bevarats i Uleåborg och är 300 år gammalt.
4.
Pudasjärvi log campus, 2016
Architects: Pekka Lukkaroinen, Timo Leiviskä, Hannu Tuomela, Kristian Järvi, Kati Kaukonen, Julia Leshkova and Tea Kemppainen
Client: Lemminkäinen Talo Oy
The Pudasjärvi school centre or “log campus” represents an old building style. The style is linked to the long tradition of wooden construction in the north. The centre was designed by Lukkaroinen Architects.
The campus consists of several schools, accommodating up to 800 students, and is possibly the world’s largest school building constructed of logs.
The log campus consists of four large buildings. Each of them is comprised of smaller log cabins, accommodating one classroom. In the middle of the cabins are skylights that bring natural light into the interior. Dividing buildings into smaller parts made construction easier and the structural frame durable. A V-shaped courtyard leads to the main entrance lobby, which is protected by buildings on both sides. Thus, the internal courtyard is sheltered from the wind.
Wood is strongly present on the campus, with logs and the smell of resin evident throughout. Log structures are environmentally friendly. The log walls keep the humidity of the indoor air at an optimal level and create acoustics where people can hear each other clearly. In total, 8 kilometres of logs were used in the construction of the campus.
Finland has a long tradition of wood construction. In previous times, wood was obtained from people’s own forests. The people felled the trees and hewed the logs themselves. The houses were usually built collectively, as voluntary work, with the help of neighbours. The material for the log campus was also sourced locally, having been supplied by the local firm Kontiotuote Oy.
As you arrived, did you notice the Sailors’ Home Museum, also known as Matila House? It operates in Oulu’s oldest surviving wooden house, which is 300 years old.
Lisätietoja
Hanna Kapanen
museolehtori/vastaava tuottaja, A&DO Labra
Designmuseo/A&DO